Me olemme tottuneet siihen, että Suomi on ollut syövänhoidon huipputasoa niin Euroopan kuin muunkin maailman tasolla. Näin ei enää tutkimusten perusteella kuitenkaan ole. Me emme ole pysyneet muiden Pohjoismaiden vauhdissa[1]. Potilas kuolee siis todennäköisemmin syöpään Suomessa kuin muissa Pohjoismaissa.[1]
Suomi on jäänyt jälkeen monien eri syöpien hoidossa. Lääkärilehden artikkelissa tarkasteltiin taannoin suomalaisten syöpäpotilaiden ennustetta verrattuna muihin Pohjoismaihin. Tietyissä syövissä olemme erityisen hankalassa tilanteessa, kuten keuhkosyövässä, osassa lymfoomia, myeloomassa ja leukemiassa. Suomessa keuhkosyöpää sairastavista miehistä viisi vuotta diagnoosin jälkeen on hengissä vain noin 16 %, kun esimerkiksi Norjassa lukema on 27 %. Naisten kohdalla suomalaisista potilaista on hengissä noin 26 % ja norjalaisista 33 %.[1]
Myös kohdunkaulan syövässä Suomi jää jälkeen – suomalaisista potilaista 69,7 % on hengissä viiden vuoden jälkeen, kun taas norjalaisista 75,6 %.[1]
On useita eri syitä siihen, miksi syövänhoidon tilanne on Suomessa huonontunut. Eri maissa on toki eri tilanteet syövänhoidossa. Diagnostiikassa saattaa olla eroja, jotka johtavat siihen että syöpä yksinkertaisesti todetaan myöhemmin Suomessa kuin muissa Pohjoismaissa. Toisaalta hoidon toteutuskin voi olla erilaista.
Lisäksi Suomi on jäänyt jälkeen myös terveydenhuollon rahoituksen osalta. Rahoitus ei ole kasvanut samalla tavalla täällä meillä kuin Tanskassa tai Norjassa.[2] Hyvinvointialueet kipuilevat kustannusten kanssa, mutta samaan aikaan väestömme ikääntyy kiihtyvällä vauhdilla, mikä väistämättä lisää syöpäpotilaiden määrää.
Suomen Syöpärekisterin ennusteiden mukaan vuonna 2030 todetaan yhteensä noin 43 000 uutta syöpää koko maassa – niistä arviolta 23 000 miehiltä ja 20 000 naisilta. Syöpäpotilaiden määrä on siis lisääntymässä 30 % vuoteen 2030 mennessä.[3] Asiantuntijat puhuvat jopa “syöpätsunamista”. Tämä on huolestuttava trendi. Selvää on se, että Suomessa tulee olemaan suuri määrä syöpäpotilaita, jotka pitäisi hoitaa. Muutoksia on siis tehtävä pikaisesti.
On hyvä, että ongelmiin on jo herätty. Vuoden 2025 keväällä valmistuu kansallinen syöpästrategia, johon on tulossa hyviä aloitteita. Tärkeää on kuitenkin huomioida se, että tavoitteiden täytyisi olla oikeasti kunnianhimoisia – ja niihin täytyy myös sitoutua. Lisäksi täytyy oikeasti olla resursseja ja rahaa lähteä toteuttamaan tavoitteita. Strategiasta on tulossa hyvin laaja, ja siellä puhutaan esimerkiksi ennaltaehkäisystä ja syövän seurannasta. Käynnissä on muitakin tärkeitä aloitteita, kuten keuhkosyöpäohjelman edistäminen.
Lääkärilehden artikkelissakin sanotaan, että Suomen on panostettava enemmän resursseja syövänhoitoon ja diagnostiikkaan. Lisäksi on hyödynnettävä myös muiden maiden hyviä kokemuksia siitä, miten syöpäohjelmia voidaan kehittää.[1] Tämä on aivan ratkaisevaa sen suhteen, miten tilanne Suomessa voi parantua.
On kuitenkin tärkeää, ettei jäädä pelkkään ohjelmaan tai strategiaan kiinni, vaan että oikeat asiat saadaan kunnolla jalkautettua käytäntöön. Jalkautuksen pitäisi tapahtua kunnianhimoisella aikataululla.
Uusien syöpälääkkeiden markkinoilletulo on Suomessa hyvin haasteellista tällä hetkellä. Tämä koskee erityisesti sairaalassa annosteltavia syöpälääkkeitä. Meidän täytyy löytää sellainen polku, jolla saisimme taloudellisesti kestävällä tavalla uusimmat hoidot käyttöön niille potilaille, jotka niitä tarvitsevat. Neuvottelumenettely on avainasemassa.
Joka kolmas suomalainen tai suomalaisen läheinen syövän joskus elämänsä aikana saa. Tällä hetkellä muissa Pohjoismaissa syöpäpotilaat pystyvät keskimäärin olemaan osana yhteiskuntaa pidempään – ja elämään läheistensä kanssa pidempään. Myös suomalaiset potilaat ansaitsevat tämän.
Kirjoittaja Elina Hannuksela toimii syöpäsairauksien Portfolio Leadina Rochella.
VIITTEET
[1] Lääkärilehti. Suom Lääkäril 2024; 79 : e40201. Syöpien elossaoloennusteet jääneet jälkeen muista Pohjoismaista. [Internet; viitattu tammikuu 2025]. Saatavilla: https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/alkuperaistutkimukset/syopien-elossaoloennusteiden-kehitys-suomessa-ei-ole-pysynyt-muiden-pohjoismaiden-vauhdissa/
[2] OECD. Health spending indicator, 2023. [Internet; viitattu tammikuu 2025]. Saatavilla: doi.org/10.1787/8643de7e-en
[3] Syöpäjärjestöt. Syövät vuonna 2030. [Internet; viitattu tammikuu 2025]. Saatavilla: https://www.syopajarjestot.fi/vaikuttamistyo/mita-me-teemme/syovat-vuonna-2030/
NP-FI-00015
M-FI-00004686
© 2024 Roche Diagnostics Oy ja Roche Oy, Revontulenpuisto 2 C, 02100 Espoo Tällä sivustolla on tietoa Roche Oy:n ja Roche Diagnostics Oy:n tuotteista ja palveluista Suomessa. Lääkkeitä koskeva tieto on tarkoitettu vain terveydenhuollon ammattilaisille. Roche Oy ja Roche Diagnostics Oy eivät miltään osin vastaa kolmansien osapuolten sivustojen sisällöstä tai toimivuudesta.