Terveydenhuollon kustannukset ovat karkaamassa käsistä. Menojen kasvua on kyettävä hillitsemään myös työn tuottavuuden kasvun avulla. Potilaiden omamittauksiin perustuva etäseuranta on yksi lupaavimmista tavoista parantaa tuottavuutta.
Terveyspalvelujen tuottavuus on eri arvioiden mukaan laskenut koko 2000-luvun ajan123. Palvelujen kysyntä kasvaa ja vanhenevien ikäluokkien hoito on yhä vaativampaa. Tuottavuuden kasvua ei ole varaa ottaa ammattilaisten selkärangasta, sillä monien jaksaminen on jo äärirajoilla. Terveyspalvelujen tuottavuuden kehittäminen onkin huomattavasti vaikeampaa kuin vaikkapa teollisuudessa, jossa tuottavuutta on voitu kehittää tuotantoa koneistamalla ja automatisoimalla.
Kun tehokkuus on vanhoilla työtavoilla saatu maksimiin, työn tuottavuus voi parantua vain toimintatapojen muutoksella ja teknologiaa hyödyntämällä. Eräs parhaista tavoista lisätä työn tuottavuutta on kasvattaa potilaan omaa roolia hoidossa teknologian avulla. Esimerkiksi kroonisesti sairaiden potilaiden etäseuranta voi lisätä tuottavuutta monilla eri tavoilla.
Etäseuranta vähentää kalliiden hoitojen tarvetta
Etäseurannan omamittaukset ja oirekyselyt motivoivat potilasta aktiivisempaan rooliin oman voinnin seurannassa. Tämän avulla potilaan tilan paheneminen havaitaan hyvissä ajoin ja tilanteeseen voidaan puuttua oikea-aikaisesti. Kalliiden interventioiden, kuten sairaalahoidon tarve vähenee ja potilaan hoidon kokonaiskustannukset laskevat. Etäseurannan tuella potilaita voidaan usein myös kotiuttaa nopeammin sairaalajaksoilta.
Kun kontaktit keskittyvät hoidon tarpeessa oleviin potilaisiin, hoitajien ja lääkäreiden ajankäyttö kohdentuu paremmin, ja he voivat priorisoida tehtäviään uudella tavalla. Samalla määrällä ammattilaisia pystytään hoitamaan aiempaa useampia potilaita ilman, että työkuorma kasvaa.
Kroonisen potilaan hoito tapahtuu yli yksikkörajojen. Tuottavuuden kannalta ei ole samantekevää, miten työnjako yksiköiden kesken tapahtuu. Etäseurannan käyttöönotto hillitsee palvelutarpeen kasvua erikoissairaanhoidossa ja ohjaa sitä tehokkaammin perusterveydenhuoltoon ja kotihoitoon. Lisäksi monilla potilaista on useita kroonisia sairauksia. Heidän tarvitsemaansa monialainen hoito tehostuu, jos sama etäseurantatiimi voi hoitaa potilasta yli erikoisalojen.
Tuottavuutta pitää myös mitata
Tuottavuudella kuvataan tuotoksen ja panoksen suhdetta. Tuottavuus kasvaa, kun tuotos kasvaa tai panos pienenee. Tuottavuuden kehitystä pitää myös mitata, jotta tiedetään tehdäänkö oikeita asioita. Mittaamalla suoritteiden, esimerkiksi sairaalapäivien tuotantokustannuksia saadaan selville, onko tuotanto tehostunut. Lisäksi on oleellista ymmärtää, onko löydetty uusia tuottavampia tapoja hoitaa. Onko esimerkiksi päivystyskäyntejä voitu korvata edullisemmilla valinnaisilla käynneillä tai puheluilla?
Tuottavuuden kehittämisen kannalta on tärkeää määrittää tavoitteita, jotka ovat mitattavissa. Kuinka paljon sairaalajaksojen määrä väheni? Voitiinko kotiutumista nopeuttaa ilman uusintakäyntien lisääntymistä? Pystyykö hoitaja etäseurannan avulla huolehtimaan aiempaa useammasta potilaasta?
Tuottavuuden parantuminen ei saisi kuitenkaan tapahtua vaikuttavuuden kustannuksella tai tavalla, jota ei voida ylläpitää. Mittaristossa onkin hyvä olla sopivia laadullisia mittareita kuvaamaan vaikkapa potilaan elämänlaatua tai hoitohenkilöstön työn kuormittavuutta.
Tuottavuuden mittaaminen ei ole yksinkertaista, mutta usein suuntaa antavat mittarit ohjaavat jo kehitystä oikeaan suuntaan.
Jussi-Pekka Laakso
Ceneron Advisor - liikkeenjohdon konsultti
[1] Peruspalvelujen tila - raportti 2012, Kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunta, VM, 2012
[2] Julkisten palvelujen tuottavuusseurannan kehittäminen, Valtioneuvoston kanslian raporttisarja 14/2011
[3]Sairaaloiden tuottavuus 2021, THL tilastoraportti 46/2023
Jos olette kiinnostuneita sydämen vajaatoiminnan etäseurannasta, ottakaa meihin yhteyttä. Olemme valmiita auttamaan teitä löytämään parhaan ratkaisun potilaidenne hoitoon ja terveydenhuollon kustannusten hallintaan. Lisää tietoa sydämen vajaatoiminnan etäseurannasta.
Kirjoitus on osa etäseurantaan liittyvää blogisarjaa, josta vastaa Roche Diagnostics Oy. Teemasta järjestetään webinaari 7.5.2024 klo 8:30-9:30. Ilmoittaudu täällä.
MC-FI-02180
© 2023 Roche Diagnostics Oy ja Roche Oy, Revontulenpuisto 2 C, 02100 Espoo Tällä sivustolla on tietoa Roche Oy:n ja Roche Diagnostics Oy:n tuotteista ja palveluista Suomessa. Lääkkeitä koskeva tieto on tarkoitettu vain terveydenhuollon ammattilaisille. Roche Oy ja Roche Diagnostics Oy eivät miltään osin vastaa kolmansien osapuolten sivustojen sisällöstä tai toimivuudesta.