Kirjoitus on osa Lääkkeen Arvo & Vaikuttavuus -blogisarjaa, jossa Rochen asiantuntijat avaavat lääkkeiden yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen liittyviä käsitteitä ja kysymyksiä.
Perjantaina 1.4.2022 ilmestyneessä Lääkärilehdessä (13-14/2022) oli kaksi mielenkiintoista ja ajatuksia herättävää kirjoitusta vaikuttavuudesta. Aleksi Reito (
Toisessa artikkelissa (
Kirjoitusten näkökulmat ja viesti ovat huomionarvoisia Suomessakin voimakkaana käyvän vaikuttavuuskeskustelun kannalta. Hoitovaikutuksen ja syy-seuraussuhteen osoittaminen voi loppujen lopuksi olla vaikeaa terveydenhuollon arjessa. Ilman tutkimuksellista otetta ja ilman vertailuryhmää ja satunnaistamista voidaan tehdä vääriä johtopäätöksiä. Elämänlaadun rutiiniseuranta voi puolestaan paljastaa sen, että pitkällä aikavälillä potilaan kokemaan elämänlaatuun vaikuttavat monet asiat, muun muassa liitännäissairaudet. Perussairaus voi olla hoidettu hyvin mutta jotkin muut sairaudet voivat heikentää elämänlaatua hetkellisesti tai pysyvästi.
Yhtenä kehittyvänä käytännön ratkaisuna hoitovaikutuksen ja vaikuttavuuden osoittamisessa ovat ns. ulkoiset kontrollihaarat. Hyvin harvinaisia sairauksia käsittelevissä lääketutkimuksissa on verrattain usein vain yksi tutkimushaara. Tämä on tietenkin hoitovaikutuksen osoittamisen ja vaikuttavuustutkimuksen kannalta lähtökohtaisesti haasteellista. Käytettäessä ulkoista kontrollihaaraa tutkimuslääkettä saaneen potilasjoukon kanssa mahdollisimman vastaava potilastason tietoa sisältävä ja standardihoitoja saanut vertailuhaara kootaan rekistereistä. Yksi tunnetuimpia tietolähteitä on esimerkiksi
Vaikuttavuuden selvittämisen kannalta huomioinarvoinen seikka on se, missä kohtaa hoitoa mittaus tehdään. Esimerkiksi syöpälääkkeiden kliinisissä tutkimuksissa potilaan kokema elämänlaatu voi vaihdella suuresti riippuen siitä, mitataanko elämänlaatua juuri ennen solunsalpaajahoidon antamista vai suhteellisen pian annostelun jälkeen. Samoin rutiinisti tehtävissä mittauksissa potilaan raportoima elämänlaatu voi vaihdella sen mukaan, minä päivänä mittaus tehdään. Toki populaatiotason tarkastelussa tällainen potilastason vaihtelu ei välttämättä ole ongelmallista, jos on tarkoitus tarkastella populaation keskimääräistä elämänlaatua tietyissä aikapisteissä. Silti vaihteluun on hyvä kiinnittää huomiota, varsinkin jos vaihtelu on erilaista elämänlaadun ääripäissä.
Vaikutusten osoittamiseen ja vaikuttavuuden seurantaan liittyy monia käytännön haasteita. Akateemisen tutkimuksen kannalta nämä haasteet ovat mielenkiintoisia teoreettisia ongelmia. Tosielämän päätöksenteon näkökulmasta vaikutusten ja vaikuttavuuden osoittamisen haasteilla taas on todellisia seurauksia. Jossain tapauksissa ne voivat olla jopa elämän ja kuoleman kysymyksiä. Terveydenhuollon arjessa on oltava varovainen, jos mittaustuloksia käytetään erityyppisessä päätöksenteossa ja erityisesti voimavarojen (uudelleen) allokoinnissa.
Pitkänen ym (
Pitkänen ym. (
Juha Laine
Real World Data Lead & Health Economics Advisor, Roche / Työelämäprofessori, Turun yliopisto
M-FI-00002633
© 2024 Roche Diagnostics Oy ja Roche Oy, Revontulenpuisto 2 C, 02100 Espoo Tällä sivustolla on tietoa Roche Oy:n ja Roche Diagnostics Oy:n tuotteista ja palveluista Suomessa. Lääkkeitä koskeva tieto on tarkoitettu vain terveydenhuollon ammattilaisille. Roche Oy ja Roche Diagnostics Oy eivät miltään osin vastaa kolmansien osapuolten sivustojen sisällöstä tai toimivuudesta.