Suomessa syöpädiagnoosin saa vuodessa yli 30 000 henkilöä, joista noin kolmasosa on työikäisiä. Yrittäjien ja palkansaajien lukumäärän sekä työllisyysasteen perusteella voidaan päätellä, että vuosittainen useita satoja (yksin)yrittäjiä sairastuu syöpään. Tarkasta lukumäärästä ei ole kuitenkaan tietoa saatavilla. Hyvien suomalaisten rekisterien ansiosta tätä kysymystä olisi kuitenkin mahdollista selvittää melko helposti yhdistämällä syöpärekisterin tiedot Tilastokeskuksen ylläpitämiin rekistereihin.
Tutkimuksia syövän vaikutuksista työkykyyn tai esimerkiksi yötyön merkityksestä syövän ilmaantuvuuteen on tehty kansainvälisesti verrattain paljon. Suurin osa työssäkäyvistä pystyy palamaan vuoden sisällä töihin jollakin tavalla ja ainakin joksikin aikaa. Sen sijaan tutkimusta syövän vaikutuksista yrittäjyyteen on tehty erittäin vähän. Suomessa tätä ei ole käytännössä tutkittu ollenkaan. Harvat aiheeseen liittyvät tutkimukset tai selvitykset ovat olleet pääosin kvalitatiivisia potilastarinoita. On olemassa vain yksittäisiä kansainvälisiä kvantitatiivisia tutkimuksia, syöpään sairastumisen vaikutuksesta yrittäjyyteen. Norjassa tehdyn laajan kyselytutkimuksen mukaan syöpään sairastuminen voi aiheuttaa yrittäjälle enemmän taloudellisia ja hyvinvointiin liittyviä ongelmia kuin palkansaajalle.1
Julkisuudessa näkee usein kirjoituksia ja ohjeita siitä, miten työhönpaluu onnistuu syövän jälkeen, miten työnantaja voi huolehtia syöpäpotilaan työhönpaluusta tai millaisiin etuuksiin työntekijä on oikeutettu sairauslomansa aikana. Yrittäjällä ei välttämättä ole tuuraajaa eikä yritystoimintaa pysty ehkä jatkamaan sairauden aikana lainkaan. Yrittäjää painaa huoli omasta ja perheen toimeentulosta.
Yksi yrittäjän tärkeimmistä suojista vakavan sairauden kohdatessa on, että hän on huolehtinut sosiaaliturvastaan. Yrittäjä on oikeutettu YEL-vakuutuksen työtuloon perustuvaan sairauspäivärahaan. Haastena kuitenkin on, että moni yrittäjä on vakuuttanut itsensä varsin pienen työtulon perusteella. Yksi syy tähän on varmasti se, että yksinyrittäjät ovat tosiasiallisesti pienituloisia. Noin puolet vuoden 2019 yksinyrittäjäkyselyyn vastanneista ilmoitti bruttotulokseen kuukaudessa alle 2 000 euroa.2 Tämä tarkoittaa suoraan sitä, että vakavan sairauden kohdatessa saatu ansionmenetyskorvaus onkin niin pieni, että taloudelliset huolet jo sairauden aiheuttaman huolen lisäksi voivat entisestään pahentaa tilannetta ja vaikeuttaa yritystoiminnan jatkoa sairaudesta toivuttua. Onkin ensiarvoisen tärkeää, että yrittäjät varautuvat vakavan sairauden varalta.
Irlannissa tehdyn kyselytutkimuksen mukaan 35 prosenttia yrittäjistä ja 12,5 prosenttia työntekijöistä jatkoi työntekoa rinta- tai eturauhassyövän diagnosoinnin jälkeen.3 Tutkimusta tästä teemasta tarvittaisiin kuitenkin lisää, erityisesti Suomessa. Työkykyisyyteen ja tuotannon menetyksiin liittyvät näkökulmat jäävät usein vaille painoarvoa lääkkeiden käyttöönottoa käsittelevissä arvioinneissa. Tällöin ei myöskään ole otettu huomioon työkykyyn liittyviä seurannais- ja ulkoisvaikutuksia. Uudenlaisten lääkehoitojen ja kehittyvän diagnostiikan arvioidaan muuttavan monet syövät kroonisen sairauden kaltaisiksi sairauksiksi. Uudenlaiset kohdennetut syöpälääkehoidot voivat mahdollistaa myös työ- ja toimintakyvyn ainakin jonkin asteisen ylläpitämisen, koska hoitojen haittavaikutukset ovat pääsääntöisesti lievemmät sytostaatteihin verrattuna ja hoidot voivat olla annostelutavan suhteen helpommin toteutettavissa. Työkykyyn ja yritystoimintaan liittyvät kysymykset tulisi jatkossa ottaa painokkaammin huomioon. Vain tällä tavoin voidaan saada kokonaiskäsitys uusien hoitomenetelmien arvosta ja taloudellista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista.
Anna Manner-Raappana, Community Lead, Healthcare Outcome & Value, Roche Oy
Juha Laine, Real World Data Lead & Health Economics Advisor, Roche Oy
Kirjoituksen aihetta käsitellään myös Peter Nymanin juontaman Terveysradio-podcastin uusimmassa jaksossa ”Syöpädiagnoosi voi jättää yksinyrittäjän tyhjän päälle”. Jaksossa ovat vieraina entinen yrittäjä Mervi Varjola, Suomen Syöpäpotilaat ry’n Emma Andersson sekä Juha Laine, toinen tämän artikkelin kirjoittajista.
#RochePharmaFi
M-FI-00001543
Kirjallisuus
Torp S et al. Return to work among self-employed cancer survivors. J Cancer Surviv (2017) 11:189–200.
Yksinyrittäjäkysely 2019.
Sharp et al. Social welfare and legal constraints associated with work among breast and prostate cancer survivors: experiences from Ireland. J Cancer Surviv (2011) 5:382–394.
© 2023 Roche Diagnostics Oy ja Roche Oy, Revontulenpuisto 2 C, 02100 Espoo Tällä sivustolla on tietoa Roche Oy:n ja Roche Diagnostics Oy:n tuotteista ja palveluista Suomessa. Lääkkeitä koskeva tieto on tarkoitettu vain terveydenhuollon ammattilaisille. Roche Oy ja Roche Diagnostics Oy eivät miltään osin vastaa kolmansien osapuolten sivustojen sisällöstä tai toimivuudesta.