Media

IMPower150-tutkimus: Atetsolitsumabi ▼ ja bevasitsumabi yhdessä solunsalpaajahoidon kanssa vähentävät sairauden pahenemisen tai kuoleman riskiä edenneen keuhkosyövän hoidossa


 

Vaiheen III IMpower 150-tutkimuksessa selvitettiin atetsolitsumabin ja bevasitsumabin yhteiskäyttöä aikaisemmin hoitamattoman levinneen ei-levyepiteelisoluisen, ei-pienisoluisen keuhkosyövän hoidossa. Tutkimus osoitti, että atetsolitsumabin ja bevasitsumabin yhdistäminen solusalpaajahoitoon pienentää sairauden etenemisen tai kuoleman riskiä 38 prosentilla verrattuna vain bevasitsumabia ja solunsalpaajahoitoa saaneisiin potilaisiin (riskisuhde [HR] 0,62; p<0,0001 95 %; luottamusväli 0,52–0,74; etenemisvapaan ajan keskiarvo 8,3 ja 6,8 kuukautta).

Tutkimuksen mukaan kaksinkertainen määrä potilaita (38 %) saavutti 12 kuukauden etenemisvapaan ajan tavoitteen atetsolitsumabin, bevasitsumabin ja solunsalpaajahoidon yhdistelmähoidolla verrattuna potilaisiin, joille annettiin bevasitsumabin ja solunsalpaajahoidon yhdistelmää (18 %). Myös syöpäkasvaimen kokoa koskevat tulokset olivat atetsolitsumabin, bevasitsumabin ja solunsalpaajahoidon yhdistelmän avulla paremmat (64 %) kuin bevasitsumabin ja solunsalpaajahoidon yhdistelmällä (48 %).

 

IMpower150-tutkimus lyhyesti

IMpower150 on avoin, satunnaistettu ja valvottu faasin III monikeskustutkimus, jossa arvioidaan atetsolitsumabin ja solunsalpaajahoidon (karboplatiini ja paklitakseli) yhteiskäytön tehoa ja turvallisuutta sekä yhdistettynä bevasitsumabiin että ilman bevasitsumabia. Tutkimus kohdistuu potilaisiin, joilla on pitkälle edennyt vaiheen IV tai uusiutunut ei-levyepiteelisoluinen, ei-pienisoluinen keuhkosyöpä ja joiden syöpää ei ole hoidettu solunsalpaajahoidolla. Tutkimukseen osallistuu 1 202 henkilöä. Atetsolitsumabin, bevasitsumabin ja solunsalpaajahoidon yhteiskäytön turvallisuusprofiili vastasi tutkimuksessa lääkekohtaisia profiileja, eikä yhteiskäytössä havaittu uusia turvallisuussignaaleja.

 

Ei-pienisoluinen keuhkosyöpä lyhyesti

Keuhkosyöpä on merkittävin kuolemaa aiheuttava syöpä maailmanlaajuisesti. Vuosittain noin 1,59 miljoonaa ihmistä kuolee keuhkosyöpään.1 Suomessa se on miehillä toiseksi yleisin ja naisilla neljänneksi yleisin syöpämuoto. Vuonna 2013 Suomessa todettiin miehillä 1690 ja naisilla 880 uutta tapausta.2 Keuhkosyöpä voidaan karkeasti jakaa kahteen eri alatyyppiin: ei-pienisoluiseen keuhkosyöpään (NSCLC) ja pienisoluiseen keuhkosyöpään. 85 % kaikista keuhkosyöpätapauksista on ei-pienisoluista keuhkosyöpää.3

 

Tietoja atetsolitsumabista

Atetsolitsumabi on monoklonaalinen vasta-aine, joka sitoutuu kasvainsolujen ja immuunisolujen pinnalla ilmentyvään PD-L1 -nimiseen proteiiniin ja estää siten sen vuorovaikutuksen sekä PD-1- että B7.1-reseptorien kanssa. Atetsolitsumabi voi aktivoida T-soluja ja edistää elimistön omaa immuunipuolustusta estämällä PD-L1 proteiinin toimintaa. Atetsolitsumabivalmistetta tutkitaan monentyyppisten syöpien hoitoon yhdistelmänä immunoterapian, kohdennettujen lääkehoitojen ja erilaisten solunsalpaajahoitojen kanssa.

 

Roche

Roche on yli 50 vuoden ajan kehittänyt lääkkeitä, jotka uudistavat syövän immuunihoitoa. Nykyään investoimme innovatiivisiin hoitomuotoihin, jotka auttavat potilaan omaa immuunijärjestelmää taistelemaan syöpää vastaan.

 

Roche on maailman suurin bioteknologiayritys, joka valmistaa lääkkeitä syöpätautien, immunologisten sairauksien, tulehdussairauksien ja keskushermostosairauksien hoitoon. Roche on maailman johtava yritys in vitro -diagnostiikassa sekä edelläkävijä syövän kudosdiagnostiikassa ja diabeteksen hoidossa. Rochen yhdistetty vahva osaaminen sekä lääkealalla että diagnostiikassa on tehnyt Rochesta yksilöidyn terveydenhoidon johtavan yrityksen. Rochen yksilöidyn terveydenhoidon strategian tavoitteena on tarjota jokaiselle potilaalle juuri hänelle sopiva hoito.

 

▼ Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta.

Kaikki käytetyt tai mainitut tavaramerkit on suojattu lainsäädännöllä.

 

Lehdistötiedustelut
Roche Oy
Public Policy Manager
Sofia Suvila
Puhelin: +358 44 3071216
sähköposti: sofia.suvila@roche.com

 

FI/ROCH/1801/0002

 

Viitteet

1. Ferlay, J ym. (2013) GLOBOCAN 2012 v1.0, Cancer Incidence and Mortality Worldwide. IARC CancerBase 11. Lyon, Ranska: International Agency for Research on Cancer. http://globocan.iarc.fr/Pages/fact_sheets_cancer.aspx. Viitattu lokakuussa 2017.

2. Mustajoki, Pertti.  Lääkärikirja Duodecim 8.2.2016

3. Barzi, A & Pennell NA (2010) Targeting angiogenesis in non-small cell lung cancer: agents in practice and clinical development. European journal of clinical & medical oncology 2010:2(1), 31–42.