Uusi vaihtoehto verikaasuanalyysille valtimonäytteestä

Menetelmä säästää aikaa, yksinkertaistaa työskentelyä ja on miellyttävämpi myös potilaalle.

 

Valtimonäyte on ensisijainen näytemuoto verikaasu- ja happo-emästasapainotutkimuksissa. Valtimonäytteen ottaminen on vaativaa, se voi olla potilaalle epämiellyttävää ja komplikaatiot, kuten hematooma ja infektiot, ovat mahdollisia.1, 2

Viime vuosina on havaittu laskimonäytteen käytön kasvua, koska se on helpompi ja nopeampi näytemuoto, sekä miellyttävämpi potilaalle.3 Happo-emästasapainotutkimuksissa pH-, hiilidioksidi-, bikarbonaattipitoisuudet ovat samankaltaisia verrattaessa valtimo- ja laskimonäytettä. Suurin eroavaisuus on laskimonäytteen happipitoisuudessa (pO2, sO2), joka vähentää laskimonäytteen käytettävyyttä.4

Rochen v-TAC ohjelmisto auttaa poistamaan tämän rajoitteen.

 

Valtimonäytteen verikaasututkimuksen tulokset laskimonäytteestä

 

Rochen v-TAC ohjelmisto laskee valtimonäytettä vastaavat tulokset laskimonäytteestä tehdystä verikaasuanalyysistä, hyödyntäen pulssioksimetrilla mitattua ääreisvaltimoveren happisaturaatiota (SpO2).

v-TAC ohjelmistolla laskettujen tulosten tarkkuus on verrattavissa valtimonäytteen emäsylimäärään, pH-, hiilidioksidi-, bikarbonaatti- ja happipitoisuuksiin (10 kPa saakka).5

 

Related information

Olen kiinnostunut kuulemaan lisää v-TAC -ohjelmistosta

Kiitos. Olemme vastaanottaneet viestisi ja otamme yhteyttä pian.

  • Helpompi näytteenotto verikaasutestaukseen, mahdollistaa toiminnan tehostamisen.6

  • Siirtää näytteenottoon liittyviä tehtäviä lääkäriltä hoitajalle.6

  • Nopeammat tulokset voivat parantaa hoitotuloksia ja lyhentää hoitojaksoja.7

  • Laskimonäytteenotto verikaasuille yhdessä muiden verinäytteiden kanssa vähentää tarvetta erilliselle pistokselle.6

  • Vähentää tarvetta kivuliaalle valmtimonäytteenotolle ja laskee komplikaatioiden mahdollisuutta.6

Rochella on myös kattava SARS-CoV-2-testiportfolio, joka jakautuu kolmeen kategoriaan: PCR-testit, antigeenitestit ja vasta-ainetestit. 


Lähde:
1. Word Health Organisation (2010). Article available from https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK138661/[Accessed May 2020]
2. Hambsch et al. (2015). Clin Transl Sci 8, 857–870
3. McKeever et al. (2016). Thorax 71, 210-215
4. Byrne et al. (2014). Respirology 19, 168-175
5. Toftegaard et al. (2009). Emerg Med J 26, 268-272
7. Kamperidis et al. (2018). Thorax 73:A250