Yksilöllinen syövänhoito - tutkimuksen kautta osaksi rutiinia

Yksilöllinen syövänhoito - tutkimuksen kautta osaksi rutiinia

Miltä yksilöllinen syövänhoito näyttää lähitulevaisuudessa ja miten se mahdollistetaan osana rutiinihoitoa Suomessa? Syöpärekisterin ennusteiden mukaan vuonna 2035 Suomessa diagnosoidaan noin 30 % nykyistä enemmän uusia syöpätapauksia. Oleellista potilaan ja yhteiskunnan kannalta on, miten varhaisessa vaiheessa syöpä pystytään diagnosoimaan ja miten hyvin hoito voidaan räätälöidä potilaskohtaisesti parhaan hoitotuloksen saavuttamiseksi. Tulevaisuuden hoitoja ja menetelmiä tutkitaan ja pilotoidaan alkavassa FinProve-hankkeessa.

 

 

Syövänhoito lähitulevaisuudessa

Jos sairastuisin syöpään vuonna 2030, miltä toivoisin hoitoni näyttävän tuolloin? Ensinnäkin toivoisin, että minut olisi asetettu tarkemman seurannan ryhmään, jos minulta olisi löytynyt geneettisiä riskitekijöitä. Siksi syöpäni kenties olisi havaittu riittävän aikaisin, jotta hoitosuunnitelmani kulmakiveksi olisi voitu valita leikkaus. Mahdolliset adjuvantti- eli syövän uusimisen riskiä pienentävät hoidot olisi räätälöity kasvaimen molekyyli- ja solutason muutosten perusteella. Jos tauti kuitenkin olisi todettu vasta levinneessä vaiheessa, olisi todennäköistä, ettei sitä vielä tuolloinkaan kokonaan pystyttäisi parantamaan.

 

Vuonna 2030 syövästä puhutaan ehkä jo kroonisena sairautena, joka on mahdollista pitää kurissa räätälöidyllä lääkehoidolla. Räätälöity hoito tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että diagnoosin yhteydessä kasvaimestani olisi tehty syvällinen solu- ja molekyylitason profilointi. Profiloinnin  perusteella asiantuntijoiden ryhmä tekisi suosituksen hoitosuunnitelmasta perustuen kliinisten lääketutkimusten tuloksiin sekä tosielämän hoitotuloksiin profiililtaan minun kaltaisillani potilailla.

 

Apuna oleellisen tiedon louhimisessa ja hoitopäätöksen tekemisessä toimisivat tekoälyalgoritmit, jotka ennustaisivat hoitotuloksia eri hoitovaihtoehdoilla. Hoidon aikana syöpäkasvainten kurissa pysymistä seurattaisiin säännöllisesti minulle räätälöidyin veri- tai virtsakokein sekä käyttämieni laitteiden sensoreista saatavan tiedon avulla.

 

Geneettinen profiili lääkehoidon määrittäjänä

Miltä tie vuoteen 2030 näyttää nyt vuonna 2021? Ensimmäiset, syöpätyypistä riippumattomat ja tiettyyn geneettiseen muutokseen nojaavat lääkkeet ovat jo markkinoilla. Lisäksi suuri osa kliinisen vaiheen lääkekehityksessä olevista syöpälääkkeistä on kohdennettuja lääkkeitä, joiden teho on riippuvainen molekyylitason muutoksista syöpäsoluissa. Nämä niin sanotut biomarkkeriohjatut hoidot tuovat potilaille uusia mahdollisuuksia.  Samalla ne kuitenkin luovat painetta kliinikoille ja diagnostiikan ammattilaisille, koska potilaiden diagnoosi- ja hoitopolut ovat monimutkaistuneet ja monimutkaistuvat edelleen.

 

Kun biomarkkeriohjatut hoidot lisääntyvät, tarvitaan koko potilaan geneettisen profiilin ymmärtämiseksi kattavia molekyyliprofilointeja. Profilointien tuottaman laajan tietomäärän soveltaminen hoitopäätöksiin on haastava tehtävä. Asiaan on herätty Suomessakin ja ensimmäiset moniammatilliset asiantuntijaryhmät on perustettu pohtimaan molekyyliprofiloitujen potilaiden hoitosuunnitelmia (Alanne ym. 2021). Laajat genomikartoitukset alkavat hiljalleen yleistyä, mutta eivät kuitenkaan ole vielä rutiinia kaikissa syöpätyypeissä ja sairaaloissa.

 

Pilottitutkimuksesta rutiinihoidoksi

Oman haasteensa räätälöityyn syövän lääkehoitoon tuo uusien kohdennettujen lääkkeiden alkuvaiheen rajallinen tutkimusnäyttö. Uusien, erityisesti harvinaisiin mutaatioihin kohdentuvien lääkkeiden tehoon ja vaikuttavuuteen liittyvää epävarmuutta voidaan pyrkiä hallitsemaan jakamalla kustannuksia lääkeyrityksen ja terveydenhuollon välillä hyödyntäen myös tutkimuksen ulkopuolella rutiinihoidossa syntyvää käyttötietoa (real-world data, RWD). Käyttötiedon hyödynnettävyys on oleellisesti riippuvaista tietojen kirjaamisen kattavuudesta, yhdenmukaisuudesta sekä yhdistämismahdollisuudesta eri sairaaloiden ja jopa eri maiden välillä.

 

Ajoittain molekyyliprofiloinnissa potilaan kasvaimesta löytyy täsmälääkkeelle herkistäviä geneettisiä muutoksia, jotka eivät kyseisen syöpätyypin osalta ole lääkkeen hyväksytyn käyttöaiheen piirissä. Tällöin hoito on mahdollista toteuttaa kliinisen tutkimuksen puitteissa. Tällainen tutkimus on Suomessa vastikään käynnistynyt FinProve, jonka on tarkoitus toimia testialustana ja tienraivaajana suomalaisen yksilöllisen syövänhoidon menetelmien kehittämiselle. Kyseessä on HUS:n koordinoima syöpäkeskusten hanke, jonka menestykseen vaaditaan useiden lääkeyritysten sekä monien muiden tahojen yhteistyötä. Roche on ensimmäisenä yrityksenä lähtenyt mukaan yhteistyöhön tukemalla tutkimusta syövänhoitoon tarkotetuilla kohdennetuilla lääkkeillään sekä genomiprofilointipalveluillaan. Oleellisena osana FinProvea pilotoidaan myös lääkkeiden kustannustenjakoa siten, että ainoastaan potilaat, joiden todetaan hyötyvän hoidosta aiheuttavat lääkekustannuksia tutkimusryhmälle.

 

FinProve luo uudenlaisen kaikki yliopistosairaalat yhdistävän tutkimuksen, jonka puitteissa on mahdollista kehittää laajasti yksilöllisen syövänhoidon edellyttämiä käytäntöjä ja menetelmiä. Toivottavasti tutkimuksessa luotu kehitys siirtyy myös osaksi rutiinihoitoa ja terveydenhuoltojärjestelmää niin, että potilaalla vuonna 2030 on mahdollisuus saada räätälöityä hoitoa, joka on yhteiskunnankin näkökulmasta kestävällä pohjalla.

 

 

Lähteet:

Alanne ym. Duodecim, 2021;137(13):1457-64

 

 

Kirjoittaja

Lassi Liljeroos, Personalised Healthcare Partner

 

 

Sisällöstä vastaa Roche Oy

M-FI-00002265