Lääke-esittelyistä potilaan polun kehittämiseen

Suomesta yksilöllisen terveydenhuollon mallimaa

Suomi on pärjännyt hyvin yksilöllisen terveydenhuollon kansainvälisessä vertailuissa, mutta mitä vaaditaan huipulla pysymiseen?

Viime vuosien aikana Suomessa on luotu erinomaiset edellytykset yksilöllisen terveydenhuollon edistämiseksi. Suomi on pärjännyt hyvin kansainvälisissä vertailuissa, jossa on arvioitu esimerkiksi julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyötä sekä terveystietojen toisiokäyttöä. Yksilöllinen terveydenhuolto ja yksilöllinen lääkehoito ovat avainasemassa Suomen terveydenhuollon tulevaisuuden kannalta: Kohdentamalla sopivin hoito oikea-aikaisesti oikealle potilaalle, on mahdollista saavuttaa parempia hoitotuloksia ja kohtuullistaa kustannuksia.  Jotta tulevaisuuden hoidot voidaan räätälöidä yksilötasolla, tarvitaan suotuisan sääntely- ja tutkimusympäristön lisäksi entistä tiiviimpää yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyötä.

 

 

Yksilöllisestä terveydenhuollosta hyötyvät potilas ja lääkäri

Kun aloitin Rochella vuonna 2015, yhtiössä keskusteltiin paljon yksilöllisen terveydenhuollon mahdollisuuksista. Asia oli tuolloin muutoinkin laajasti esillä: Samana vuonna presidentti Obama käynnisti Precision Medicine –aloitteen yksilöllisen hoidon edistämiseksi (https://obamawhitehouse.archives.gov/precision-medicine) ja monessa maassa nähtiin yksilöllistä terveydenhuoltoa tukevia aloitteita.

Molekyyli- ja genomidiagnostiikan kehittyminen ja terveydenhuollon digitalisoituminen ovat mahdollistaneet yhä yksilöllisemmän diagnoosin ja kohdennetumman lääkehoidon. Lääketieteen kehittymisen ohella yksilöllisen terveydenhuollon keskeinen moottori on tutkimuksesta ja potilaiden hoidosta kertyvä data ja sen hyödyntäminen.

Analysoitu ja helposti luettavissa oleva terveystieto voi tarjota lääkärille mahdollisuuden hyödyntää  tosielämän tutkimuksista kertynyttä valtavaa tietomäärää kliinisen päätöksenteon tukena. Kun hoitopolku räätälöidään yksilön terveystietoon perustuen, vältytään kalliilta kokeiluilta. Yksilöllisen lääkehoidon tavoitteena on paitsi parantaa hoitotuloksia, myös vähentää hoidon kustannuksia. Terveystiedon hyödyntämisen odotetaan myös mahdollistavan nykyistä nopeamman ja tehokkaamman lääkekehityksen, mikä osaltaan vähentää lääkkeiden korkeita tutkimus- ja kehityskustannuksia.

 

Suomi pärjää kansainvälisessä vertailussa

Suomessa on tehty aktiivisesti työtä yksilöllisen terveydenhuollon edistämiseksi ja terveystiedon hyödyntämiseksi terveysalan kasvustrategian ja mahdollistavan lainsäädännön rakentamisen kautta. Biopankkilaki ja laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä olivat maailmanlaajuisestikin arvioiden uraauurtavia. Nämä Suomessa tehdyt panostukset näkyvät yksilöllistä terveydenhuoltoa ja terveystietojen toisiokäyttöä koskevissa eurooppalaisissa selvityksissä, joita Roche on tukenut. 

Future Proofing Healthcare (https://futureproofinghealthcare.com/en) -mittaristo tutkii yksilöllistä terveydenhuoltoa eri näkökulmista Euroopan maissa. Vuonna 2020 julkaistussa raportissa Suomi pärjäsi Euroopan maista parhaiten ennen Saksaa, Ruotsia ja Alankomaita. Selvityksessä Suomen vahvuuksina pidettiin terveyspolitiikkaa ja hyvää yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Parannettavaa nähtiin esimerkiksi terveydenhuollon tasa-arvon toteutumisessa ja yksilöllistä terveydenhuoltoa tukevassa korvattavuusjärjestelmässä.

The Open Data Institute (ODI, https://theodi.org) arvioi äskettäin terveystietojen toisiokäyttöä Euroopan maissa (https://theodi.org/wp-content/uploads/2021/09/Secondary-use-of-Health-Data-In-Europe-ODI-Roche-Report-2021-5.pdf). Tässä selvityksessä johtaville maille oli tyypillistä, että terveystietojen toisiokäytön arvo tunnistettiin. Syyskuussa 2021 julkaistussa raportissa Suomi sijoittui Euroopan maista Ison Britannian jälkeen toiseksi, kun arvioitiin maiden valmiutta terveystietojen toisiokäyttöön. ODI:n raportti kertoo suomalaisen toisiolain olevan maailmanluokkaa mutta toteaa samalla, että datan pirstaloituminen sairaaloiden erilaisiin järjestelmiin ja prosessien hitaus saattavat vaikeuttaa tiedon hyödyntämistä.

 

Miten Suomi pidetään kehityksen kärjessä?

Viime vuosien aikana Suomessa on luotu erinomaiset edellytykset  hyödyntää terveystietoja paitsi tutkimuksessa myös tiedolla johtamisen ja kliinisen päätöksenteon tukena. On hyvä varmistaa, että tämä toteutuu jatkossakin. Tarvitaan investointeja sekä julkisten ja yksityisten toimijoiden aktiivista yhteistyötä, jotta yksilöllinen terveydenhuolto toteutuu, uusien innovaatioiden hallittu käyttöönotto mahdollistuu ja vaikuttavimpien hoitojen tunnistaminen onnistuu. Samalla tulee pitää huolta Suomen kilpailukyvystä ja terveydenhuollon kasvustrategian kehittämisestä sekä siihen liittyvien osaamiskeskusten toimintaedellytyksistä. 

Me Rochella edistämme entistä vahvemmin yksilöllistä terveydenhuoltoa Suomessa. Tavoitteenamme on tehdä avointa yhteistyötä terveydenhuollon toimijoiden kanssa, tarjota osaamistamme ja tuoda kansainvälisiä näkökulmia suomalaisen potilaan polulle parhaiden hoitotulosten saavuttamiseksi.

 

 

Kirjoittaja

Anssi Linnankivi, lääketieteellinen johtaja

 

 

 

Sisällöstä vastaa Roche Oy

M-FI-00002247