Roche Finland

Tupakoinnin aiheuttama sairaus

Keuhkosyöpä kuuluu neljän useimmin esiintyvän syövän joukkoon. Vuosittain Suomessa todetaan noin 2000 uutta tapausta, joista 1500 miehillä ja 500 naisilla. Tupakoinnin lisääntymisen myötä naisten sairastuminen keuhkosyöpään on viime vuosikymmeninä yleistynyt, sen sijaan miesten sairastuvuuden ennustetaan hiukan laskevan. Keuhkosyöpä on iäkkäiden ihmisten tauti, ja suurin osa keuhkosyöpäpotilaista on yli 65-vuotiaita taudin toteamishetkellä.

Hyvin tunnetut riskitekijät
Noin 90 % keuhkosyöpätapauksista on tupakoinnin aiheuttamia, mutta kaikki tupakoitsijat eivät kuitenkaan sairastu keuhkosyöpään. Altistuminen syöpää aiheuttaville aineille, kuten asbestille ja radonkaasulle, lisää myös riskiä sairastua keuhkosyöpään varsinkin yhdistettynä tupakan- tai sikarinpolttoon.

Tupakoinnin lopettaminen kannattaa aina, sillä riski sairastua keuhkosyöpään vähenee ja lähestyy kymmenessä vuodessa tupakoimattoman sairastumisvaaraa. Tupakoinnin lopettamisesta on todettu olevan hyötyä vielä siinäkin vaiheessa, kun keuhkosyöpä on jo todettu. Kuten muissakin syöpäsairauksissa, aikainen toteaminen parantaa keuhkosyövän ennustetta merkittävästi.

Keuhkosyövän oireet ja tyypitys
Keuhkosyövän oireita ovat esimerkiksi yskä, veriyskökset, hengenahdistus ja rintakipu. Oireet kehittyvät usein vähitellen ja niiden kanssa sinnitellään usein kauan ennen tutkimuksiin hakeutumista. Tämän vuoksi keuhkosyöpä todetaan usein vasta edenneessä vaiheessa. Keuhkosyövän varhaiseksi toteamiseksi ei ole kuitenkaan toistaiseksi tunnettua tehokasta seulontamenetelmää.

Keuhkosyövän kaksi päätyyppiä ovat ei-pienisoluinen keuhkosyöpä (75 % kaikista tapauksista) ja pienisoluinen keuhkosyöpä (25 % kaikista tapauksista). Hoidon suunnittelua varten ei-pienisoluinen keuhkosyöpä jaotellaan myös kasvaimen koon ja levinneisyyden perusteella asteisiin I-IV. Asteet I ja II tarkoittavat paikallista tautia ja asteet III ja IV paikallisesti edennyttä tai laajemmalle levinnyttä tautia.

Keuhkosyövän hoitomuodot
Potilaan hoitoa suunniteltaessa otetaan huomioon syöpätyyppi, kasvaimen koko, sairauden levinneisyysaste ja potilaan yleinen terveydentila. Näiden tekijöiden perusteella päätetään, mikä on tehokkain ja sopivin hoito kullekin potilaalle.

Jos kasvain on tyypiltään ei-pienisoluinen keuhkosyöpä, ja se todetaan varhaisessa vaiheessa, eikä se ole levinnyt, voidaan harkita leikkaushoitoa. Sen sijaan pienisoluisessa keuhkosyövässä ensisijainen hoito on aina solunsalpaajahoito, koska leikkaushoidosta ei ole osoitettu olevan hyötyä.

Solunsalpaajalääkehoidolla estetään syöpäsolujen lisääntyminen. Solunsalpaajia annetaan usein yhdistelmähoitona. Näin voidaan tehostaa niiden syöpäsoluja tuhoava vaikutus. Keuhkosyövän hoidossa käytettävät tavallisimmat solunsalpaajat, kuten sisplatiini, karboplatiini, paklitakseli, gemsitabiini, vinorelbiini, doketakseli ja pemetreksedi annetaan yleensä suonensisäisesti tai joissain tapauksissa tabletteina tai kapseleina. Jos käytetty solunsalpaajahoito ei tehoa toivotulla tavalla, tai tauti etenee uudelleen, voidaan harkita lääkityksen vaihtamista.

Solunsalpaajien vaikutus ei rajoitu vain syöpäsolukkoon, vaan ne vahingoittavat myös elimistön normaaleja kudoksia. Näitä solunsalpaajien muualle kuin syöpäkasvaimeen kohdistuvia vaikutuksia kutsutaan lääkkeiden haitta- tai sivuvaikutuksiksi. Tavallisia solunsalpaajahoidon haittavaikutuksia ovat esim. veren valkosolujen määrän lasku, väsymys, pahoinvointi, suun limakalvojen kipeytyminen ja ripuli. Haittavaikutukset voivat olla epämukavia ja joskus hyvin vakaviakin, mutta useimmat niistä ovat tilapäisiä ja häviävät asteittain hoidon päätyttyä.

Nykyään keuhkosyövän hoidossa käytetään myös biologisia lääkkeitä, joiden vaikutus kohdistuu johonkin syöpäsoluille elintärkeään toimintaan. Tällaisia ovat esimerkiksi verisuonten kasvua estävä bevasitsumabi sekä epidermaalikasvutekijäreseptorin toimintaa estävä erlotinibi. Biologisille lääkkeille tavallisia haittavaikutuksia ovat bevasitsumabin aiheuttama verenpaineen nousu, virtsan kohonnut proteiinipitoisuus ja lievät nenäverenvuodot sekä erlotinibille tyypillinen ihottuma ja ripuli.

Potilaan elämänlaadun tukeminen
Keuhkosyöpää sairastavilla ihmisillä on usein erilaisia oireita sairautensa aikana. Keuhkosyövän oireet ryhmitellään tavallisesti seuraaviin luokkiin:

• Alkuperäisestä keuhkokasvaimesta johtuvat oireet
• Oireet, jotka johtuvat syövän leviämisestä rintakehään
• Oireet, jotka johtuvat syövän etäpesäkkeistä muissa elimissä, esimerkiksi aivoissa tai luissa
• Yleiset oireet, jotka johtuvat kasvainten tuottamista aineista. Nämä oireyhtymät voivat vaikuttaa useisiin elimiin ja aiheuttaa erilaisia oireita, kuten laihtumista ja kuumeilua.
• Solunsalpaajahoidon, sädehoidon tai lääkehoitojen aiheuttamat haittavaikutukset

Hyvä yleiskunto on tärkeä myös syöpäpotilaalle. Hyväkuntoinen potilas, jolla ei ole muita sairauksia, kestää paremmin hoitojen aiheuttamia haittavaikutuksia kuin huonokuntoinen potilas. Kevyt liikunta, monipuolinen ravinto ja riittävä lepo ovat erittäin tärkeitä myös potilaan psyykkisen hyvinvoinnin kannalta.

Oireita ja kipuja lievittävä hoito
Oireita ja kipuja lievittävä hoito varsinaisen syöpähoidon lisäksi on hyvin tärkeää, koska hoidolla halutaan myös parantaa potilaan elämänlaatua. Oireenmukaiseen hoitoon kuuluvat esimerkiksi kivun, anemian ja mahdollisen pahoinvoinnin hoito.

Kysy lisää tietoa aiheesta lääkäriltäsi.